29.12.2008

Pitikin mennä sanomaan

Edellisen kirjoituksen jälkeen (samana päivänä) tytölle tuli kovia vatsakipuja ruokien vuoksi :( Ja jouluaattona tytär ja minä sairastuttiin (flunssaan?), joka jatkuu edelleen... Joten ei ole oikein tytöllekään alas mennyt paljon muu kuin Neocate. Ruis-riisipuuroa olen ajatellut kyllä vielä antaa ja katsoa sopiiko se.

Joululahjoista parhaimman sain, kun tytär jouluaattona uskaltautui ottamaan ensimmäiset askeleet ilman tukea. Nyt sitä on sitten siitä lähtien kovasti kävelty isin luota äidin luo, mutta muutoin ei ole vielä uskaltautunut kävelemään. Ehkei ihan hahmota ympäristöä kovin hyvin, kun tyttärellä on molemmissa silmissä voimakas karsastus ja sen vuoksi käyttää yhtä silmää kerrallaan. Saa nähdä uskaltautuuko kävelemään muuallekin kuin isin tai äidin luo. 1-vuotiaana, kun viimeksi silmälääkärillä poikettiin, lääkäri oli jo laittamassa silmälaseja, mutta itse olin sitä mieltä, ettei tarvitse, kun tytär kyllä näkee ja löytää pienimmätkin moskat lattialta. Lääkäri sitten totesi, että ottakaa sitten yhteyttä, jos alkaa kävellä päin seiniä (sitten kun kävelemään oppii). Aluksi oltiin kyllä huolissaan, että uskaltautuuko kävelemään ollenkaan, kun koko ajan pitäisi vain kädestä pitää, mutta ehkä tyttö panttasi sitä äitille ja isille joululahjaksi :) Kun aattona sitten ne ensiaskeleet ilman tukea otti! Eli 1v. 4kk iässä.

1 kommenttia:

JaanaM kirjoitti...

Minähän sanoin, että jouluna sitten :) Pitäähän se mummulle joku lahja olla pieneltäkin!!
Siis se kävely ei ollu suunnattu teille, vaan mulle...